perjantai 30. maaliskuuta 2018

Onpa kaunis päivä.

Taidanpa pukeutua mustaan.






Ohuen kepeästä villamohairista neulottu musta puseroni on ollut jo paljolla käytöllä. Ensimmäisen viikon jälkeen huomasin käyttäneeni sitä vahingossa joka päivä väärinpäin , edes neulotut rintamuotolaskokset selässä eivät kiinnittäneet kenenkään huomiota. Tosin meillä töissä kyllä ymmärretäänkin erilaisia persoonallisuuksia, kannustetaan omatoimisuuteen ja pukemaan itse eikä pienistä huomautella, autellaan kyllä sitten kinkkisimmissä kohdissa kuten vetskareissa, kurahanskoissa ja -housuissa. Viikko paita väärinpäin, who cares.

Jos jonain päivänä kuitenkin haluan pitää paitaani oikeinpäin, on helmassa nykyisin "handmade"-merkki etupuolta osoittamassa.




En ole aikoihin neulonut mitään näin kevyttä ja melkein aineetonta. Pusero painaa vain vähän yli 100 grammaa. 

Eikä tässä vielä kaikki.

On ihan pakko laittaa alla oleva kuva mukaan, koska se vetoaa huumorintajuuni.



En se siis minä ollut...



...mutta puseron malli on kyllä omasta päästä.

lanka: Merino Lace (villa 57%, PA 23%,  mohair 20%)