maanantai 21. huhtikuuta 2014

Ensimmäisenä pääsiäispäivänä

Sunnuntaiaamuna 6.20 sisäinen herätyskelloni oli valppaana. Häikäisevä valoilmiö keittiössäni oli kuvaamisen arvoinen. Kannatti herätä.



Koska jäljellä oli vielä kaksi päivää vapaata ja violetti on pääsiäisen väri, otin esille tarvikkeet juhlapyhien asianmukaista viettoa varten: ommeltavan kukkaronkehyksen, koukun ja puuvillalankaa.





Aloitin aamukahvilla ja etenin kohti keskipäivää. 
Koska kavennuskohdat näkyivät virkkauksen pinnassa, otin ne mukaan kuvioimaan pintaa.



 

       Silmämääräisesti tarkistin sopivuuden                     kehyksiin.                           



                               
             

   Virkkasin ensin toisen kehyksiin kiinnitettävän puolen tarkasti (silmämääräisesti).



  Sitten toinen puoli suunnilleen samanlaiseksi, edelleen silmämääräisesti.
        Edestakaisinvirkkaus muuttaa pinnan ulkonäköä, mutta             ketä se haittaa.


                  Sitten alkaa asennusvaihe.

Käytän nuppineuloja apuna. Ne eivät varsinaisesti kiinnitä, mutta auttavat ensimmäisen puolen asennuksessa.

                                               

Käytännössä tämä vaihe vain näyttää hankalalta.






Ompeleminen on helppoa ja jäljestä tulee siistiä, jos voi käyttää samaa lankaa kuin itse virkkauksessakin.




                                        
 Toinen puoli onkin jo paljon helpompi ommella.

     



Valmista tuli ja on toisen pääsiäispäivän ilta.




  Ai mitä tähän virkattuun kukkaroon voi laittaa?


Sinusta en tiedä, mutta minulla ei ensi kerralla uimahallin kassalla kukkaroa kaivaessani putoa kassista mitään hyvin henkilökohtaista.