tiistai 20. syyskuuta 2016

Omasta päästä

Pidin viime kesälomallani isot järjestely- ja purkutalkoot. Tämä lanka oli viihtynyt pari vuotta keskeneräisenä musta-kitti-raidallisena neuletakkitulokkaana lankakorini pohjalla: jostain syystä aika oli pysähtynyt viittä vaille valmiin kohdalla. Purin koko tekeleen ja mustan langan vein kirpparille, mutta kitti oli sävynä vieläkin houkutteleva, joten se pääsi uudelle kierrokselle. 



Langasta ei ollut yhtään vyötettä jäljellä, mutta se näppituntumalla lienee jotain puuvillajohdannaista.
Sidokseksi valitsin rikotun helmineuleen, jota en ollut koskaan ennen neulonut ja jakun malli syntyi omasta päästä. Koska langan menekkiä joutui onnen kaupalla arvailemaan, jakusta ja hihoista tuli juuri tämän mittaiset.






Kiinnityksen hoidin kahdella vierekkäisellä nepparilla ja koristenapin tein Kate Daviesin ohjeen mukaan.




Etureunat huolittelin i-cord-reunuksella.





Jakkua en tarkoituksella kuvannut takaa, koska sillä puolella ei ole mitään nähtävää :-)



perjantai 26. elokuuta 2016

Metsien kätkemää

Päätin tekeytyä puuksi...








...mutta mitä sitä ennen tapahtui?



 Tarinan runko on tässä:





Uusia taimia reunoille ja keskelle.




Vuosirenkaita kasvateltiin ympärille aika monta...



...ja minullekin tuli yksi lisää.




Mutta sitten menin metsään...







...enkä etukäteen tiennyt, mikä siellä piili.




Metsäähän ei yleensä näe puilta...




...ja jos sinne huutaa, niin miten metsä vastaa?





"The Gyan mudra represents the starting place or home. It takes you back to your roots."


malli: Sandness
langat: Snurre



lauantai 30. heinäkuuta 2016

Karhunvatukoita


 

Tällaista sidosta en olekaan ennen neulonut: 

Nurjalta puolelta: Neulo 3 n, vedä ensimmäinen neulottu s 2 viimeisen s:n yli, vedä sitten toinen s viimeisen s:n yli = 1 s jäljellä
Nurjalta puolelta: Neulo samaan silmukkaan 3 s näin: 1 o, 1 n, 1 o
Oikealta puolelta: Neulo nurjaa
= karhunvatukkakuvio




Sidos ei ole sieltä nopeimmasta päästä neuloutuvaa ja ohjeen seuraaminenkin vaatii herpaantumatonta keskittymistä ja ajatustyötä, mikäli haluaa saada aikaan kuvan mukaisen mallin. Tv voi olla kiinni tai auki, onneksi on Areena, Ruutu ja Katsomo.

Terveisiä nimim. Juonen päästä kiinni.





Onnistuessaan malli on kuitenkin kiva ja pintarakenne kaunis.




Napit ovat vanhoja, puuvillakangaspäälysteisiä metallinappeja vuodelta yksi ja kaksi.



Mallissa on hauskana oivalluksena erikoiset hihat, 
niitä ei neulota koko kädentien matkalle.


 malli: Miriam
lanka: Merino Cotton (50%wo+50%co)

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Keeppi kesäiltaan


Minulla on näitä keeppejä jo kolme. 

Mallista saa varsin erilaisia tyylejä ja tunnelmia 
vaihtamalla lankatyyppejä ja värejä.



Keeppi on lyhyehkö noin käsivarsien puoleen väliin yltävä, hartiolle tuleva viittamainen asuste.

Pelerine1911.jpg










Malli: Seashore
Langat: Snurre ja Handu

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Kotikulmilla


Tätä kansakoulua kävin lapsena.


Näiden sisäänkäyntien lippojen eteen on muodostettu jonoja kerran jos toisenkin ja koska lapsia oli 60-luvun puolessa välissä enemmän kuin nyt, koulua käytiin kahdessa vuorossa.









Jossain ylhäällä oli käsityöluokka, missä ompelin koneella talla pohjassa täyttä vauhtia ja täysin holtittomasti elämäni ensimmäisen "suoran" ompeleen.




Leijonankeltaisen huivin neuloin nyt vähintäänkin aikuisena.
Käytin ideapohjana Campside-mallia, jota neuloin niin isosti kuin lankoja riitti. 








Lankana Handun merinoa ja merinokashmiria, jotka olen ostanut eri aikoina ja eri paikoista. Onneksi kuitenkin aika samansävyisinä ja yhteensopivina.






lauantai 25. kesäkuuta 2016

Meripihkahelmet







Sain mummini kaulakorun kymmeniä vuosia sitten.



Leikin sillä jo lapsena ja ihailin upeanvärisiä helmiä, jotka olivat kuin Fazerin ananas-karkkeja nauhassa.





Kun kevättalvella siivosin korulaatikkoani, löysin helmet, jotka  pyörivät irtonaisina pohjalla nauhan katkettua vanhuuttaan ja päätin teettää ne uudelleen hiukan pituutta lisäten hopeaketjulla Pearly Parrot-helmikaupassa.


Näidenkin helmien materiaali on syntynyt muinaisten mäntyjen pihkasta jo miljoonia vuosia sitten ja niitä kuvaillaan "kivikauden kullaksi".

Paitsi koruina meripihkaa käytettiin kansanparannuksessa ja lääkinnässä: sen sanotaan estävän nenäverenvuotoa, auttavan mielenhäiriöön ja vahvistavan sielun ja ruumiin voimia. Sen myös uskottiin sähköisten ominaisuuksiensa takia kaunistavan ihoa ja suojaavan käyttäjäänsä rutolta.

Ja toden totta,ei minulla helmienhallinnan aikana mitään edellä mainittuja ilmiöitä tai sairauksia ole puhjennutkaan.




Ylläni minulla on puuvilla-akryylisekoitteesta neulomani taskullinen kesäpusero. En yleensä ole tekokuitujen ystävä, mutta puuvillaan yhdistettynä paksuhkosta langasta tulee kuohkeaa eikä paidan kuivuminen kestä päiväkausia.













Puseron malli: Spring lines

torstai 19. toukokuuta 2016

Lahja













Olen saanut käydä hienoa kurssia viimeiset 10 kuukautta. 

Tänään oli viimeinen kerta. 

On vaikeaa kuvata sanoilla, kuinka innostavaa ja kannustavaa se on ollut. 

Sieluni tie näyttää valoisalta.

Kiitos Susan! 

           May the Sun bring you new energy by day.
                              May the Moon softly restore you by night.
                              May the Rain wash away your worries.
                              May the Breeze blow new strength into your being.
                                                     May you walk gently through the world and
                              know its beauty all the days of your life.
                      
Apache Blessing