torstai 2. tammikuuta 2020

Vähän mutta hyvää

Olen jo jonkin aikaa suhtautunut harkitsevasti ja krittisesti kaikkeen kulutukseeni.
Varastossa olleita lankoja olen neulonut puseroiksi ja antanut eteenpäin. Samaan aikaan olen miettinyt omaa tyyliäni, värejäni ja millaisissa vaatteissa viihdyn. Vaatevarastoni on ollut hyvin mustavoittoista, koska mustahan sopii... noh, mustan kanssa.

Viime vuonna pääsin kuitenkin välttämättömissä vaatehankinnoissa henkisen muutoksen tielle ja löysin tumman sinisen! Siihen siis sopivia lisukkeita tekemään.
Minulla oli tarve uudelle villatakille ja ihastuin tähän Rosa P:n naiselliseen malliin, jonka toteutin joulunpyhinä. Villatakin ohje oli lähes puolta ohuemmalle langalle, joten koetilkun perusteella laskin vain prosenttiosuudet muutoksille eli 40% silmukoissa ja 45% kerroksissa pienentäen. Helppoa kuin heinän teko.



Lanka oli pehmeää, kevyttä ja pöyheää eikä nro 6 puikoilla tähän mennyt kuin pari päivää.
Ja pari konvehtia.
Ja putkeen 5 tuntia Ylpeyttä ja ennakkoluuloa.



Villatakissa on kainaloista alaspäin kiva sidoksellinen kuvio, joka tekee kuin itsestään kauniin kaarevan sivulinjan.
Malli on myös muilta mitoiltaan tarpeeksi napakka ja mahtuu hyvin toppatakin alle.







malli: Nuumi 

2 kommenttia:

  1. Heh, kiva lukea, että joku muukin on katsonut putkeen Ylpeyttä ja ennakkoluulon. Mä en millään malttanut pitää taukoa ja kyllähän siinä sukankudin hyvin edistyi.

    VastaaPoista